Olen suunnitellut asiaa jo pidemmän aikaa, mutta nyt tartuin toimeen.
Ja ihan taas naamakirjan ansiosta!
Tartuin haasteeseen ja lupauduin aloittamaan "juoksukoulun" vihdoin ja viimein.
Joukko innokkaita enemmän ja vähemmän hyvä/huonokuntoisia naisia päätti pistää joukolla toimeksi ja lupauduttiin tsemppaamaan toinen toisiamme.
Eihän sitä ilkeä ihan niin vaan keskeyttää, jos on ihan julkisesti kaikelle maailmalle luvannut saada itsensä liikkeelle.
Olen aina tykännyt tehdä ripeitä pidempiäkin kävelylenkkejä, mutta juoksijaa minusta ei ole ikinä saanut. Aina on tullut mieleen koulujen juoksukilpailut tai juoksutestit ... Juostiin hikisinä ja veren maku suussa ympäri urheilukenttää ja yleensä olin niiden viimeisten joukossa vaikka jumpat ja tanssit ja muut liikuntamuodot innostivatkin.
Mutta nyt eilen sen päätin ja tänään toteutin lupaukseni.
Lenkkikaveriksi sain esikoisen ja koiran. Esikoinen kyllä käveli omaan tahtiinsa, mutta koira juoksi innokkaasti edellä. Hieman välillä ihmetteli, kun tein juoksupyrähdyksiä ... eihän emäntä ole koskaan ennen noin nopeasti edennyt ;)
Aluksi juoksuaskeleet tuntuivat tosi kevyiltä ja ajattelin, että tämähän sujuu kuin tanssia vaan.. Hiljalleen totuus alkoi paljastua ... jalat alkoivat painaa, syke nousi korkeammalle ja naama punoitti kuin hehkuva hiili.
Mutta sain kuin sainkin tehtyä tämän päivän treenin!
Kotona vielä venytykset ja vatsanväännöt ja olin todella tyytyväinen itseeni ...
Niin sitä pitää ja huomenna jatkoa!
Kuulostaa hienolta! Kimi varmaan ainakin tykkaa emannan uudesta harrastuksesta. Ja kylla reipas liikunta tekee hyvaa ihan mielialallekin.
VastaaPoistaApua koulun liikuntatunnit!! Se oli ainainen kammoni. Cooperin testit, luistelu, telinevoimistelu, mika tahansa. Ainoo kuutonen todistuksessa. Pari viikkoa sitten yksi ihan vieras ihminen kysyi mita kaikkea urheilua harrastan, oli kai niin sporttisen oloinen. Olisipa kouluaikojen jumpanmaikka ollut sen kuulemassa.
Hienoa Anni! Minä käyn kuntosalissa juoksumatolla,mutta vain harvoin jaksan siinä juosta,enimmäkseen se on ylämäkeä kävelyä;D Koulun jumppatunnit oli munkin painajaiset....etenkin
VastaaPoistahiihto mutta luistelusta tykkäsin:)
Kannattaa aloittaa juuri lyhyillä juoksupyrähdyksillä ja lenkeillä, ja sitten pikkuhiljaa jaksamisen mukaan pidentää juoksuja. Se on uskomatonta, miten yksi minuuttikin tuntuu iäisyydeltä, kun juoksuharrastuksen aloittaa. Mä olin ihan shokissa silloin aluksi, kun en jaksanut juoksumatolla juosta kuin ihan muutaman hassun minuutin - mutta sitten tajusin, että juoksin ihan liian kovaa. Mulle sopivin vauhti on sellanen hölkkä, ja mun pitää olla kauhean tarkka hengityksen kanssa ettei ala pistämään kylkeen.
VastaaPoistaHiljaa hyvä tulee :)
Tsemppiä juoksulenkeille!
Ihanaa, että Kimi on sielä mukana innostuttamassa :)