tiistai 31. heinäkuuta 2012

I am not afraid of storms,

for I am learning how to sail my ship.

- Louisa May Alcott -

Zeljko Joksimovic - Nije ljubav stvar

Nämä kaksi kappaletta ovat pyörineet taas mielessä useamman päivän. Tykkään niistä niin paljon ja niin tykkää esikoinenkin. Hän niitä soittattaa koko ajan monta kertaa päivässä :)



Maya Sar - Korake Ti Znam

maanantai 23. heinäkuuta 2012

"teenämälistoja"















Tuo on muuten täysin totta!
Tuleehan se "viikkosiivous" jotenkin tehtyä kerran viikossa kun on pakko (tai ainakin siinä vaiheessa kun villakoirat alkaa juosta ympäri taloa), mutta valitettavasti viime aikoina tavaksi on tullut jättää erinäköisiä hommia rästiin odottamaan "parempaa aikaa" tai sitten kun olen lomalla.
Olen aina ollut listojen kirjoittaja ja niitä listoja on välillä vähän liikaakin jääkaapin oveen kiinnitettynä. Ja niiden lisäksi muistilappuja tyttärille mitä heidän pitäisi tehdä ennen kuin tulen kotiin töistä. Viime aikoina ovat hekin alkaneet laiminlyödä hieman liikaa mun lappujen lukua saati sitten niiden tehtävien tekoa .... olen kuulemma tylsä eikä heillä ole aikaa siivota ja pestä pannuja ... Mutta mitä muuta tekemistä niillä muka on??

Lomalla ei kyllä saisi tehdä yhtään mitään muuta kuin olla ja levätä. Eikö se ole loman oikea tarkoitus? Kerätä voimia tulevaan talveen ja palata virkeänä ja virkaintoisena taas työkavereiden keskuuteen.
Viime vuosina olen yrittänyt opetella tuota taitoa. Loma on lekottelua ja nautiskelua varten! Vaikka ei pääsisi matkoille, lomasta pitää edes yrittää ottaa ilo irti ja keksiä niitä pieniä nautinnollisia hetkiä. Oli se sitten rauhallinen aamukahvi kuppilan terassilla tai rantsukeikka yksin hyvä kirja tai lehti vain seurana. Tai kaskaiden kuuntelu pimeässä omalla terassilla viinilasi kädessä....

Tämän vuotinen loma on vasta alkanut. Ja olen ehtinyt tehdä itsellini "teenämälistan". Ompeluhommia (korjauksia, uuden ompelemista), siivousta, ikkunoiden pesua (miksi meillä on noin monta ikkunaa?), silittämistä (kuka on kasvattanut tuon vaatevuoren!?), huonekalujen kunnostusta, kukkapenkkien -ja kasvimaan kunnostusta .....
Miksen lisännyt listään kirjojen lukemista, rannalla lokoilua, rupatteluhetkiä kavereiden kanssa, terassilla istuskelua ...? Niistähän se loma on tehty!

Mutta kun on vieraita tulossa, niin onhan se pakko tarttua hommiin kiinni. Muutama päivä aikaa saada huusholli edes jotenkin siedettävään kuntoon (jos tätä huushollia ikinä saa siedettävään kuntoon). Ilmanhaltija taisi kuulla ajatukseni ja suunnitelmani (tai luki mun listan) ja antoi viikonlopulle ja tälle päivälle juuri sopivan ilman. Ei tehnyt meinaan kovin paljon mieli pistää nenää ulos, kun myrskytuuli riepotteli kaikkea vastaantulevaa eikä ilman pitkähihaista tai housuja (mähän en yleensä farkkuja pidä koko kesänä helteiden takia) ollut ulos asiaa.
Eli ei muuta kuin hommiin laiskajaakko!! Pikkuhuone on saatava raivattua vierasta varten ja sen takia silityslauta ja se kauhea vaatekasa on tuossa olohuoneen keskellä odottamassa silittämistä.
Innolla istuin ompelukoneen eteen ja onnistuinkin korjaamaan muutamat vaatekappaleet ja sitten kone tekikin tenän!!! Ei auttanut voimasanat kummallakaan kielellä, ei uhkailut ostavani uuden koneen (hyvinhän tuo miehen antama häälahja on toiminut tähän asti) eikä pölyjen puhaltelut koneen sisuksista pois. Se ei vaan toimi!!! Miehellä ei ole aikaa sitä nyt katsoa, kehoitti ompelemaan käsin eikä hän kyllä muutenkaan varmaan osaisi auttaa asiassa. Ei auta muu kuin soittaa aamulla jollekin ompelukonekorjaajalle. Mutta nyt taitaa ompelukset taas jäädä odottamaan sitä "parempaa hetkeä" ja vieraat saavat olla ihailematta uusia verhoja.
Kyllä nyt harmittaa! Olin juuri saanut sen ompeluinspiksen mitä olen odottanut jo pidemmän aikaa .... äh!

Pakko siirtyä listalla eteenpäin ... Sitä ennen taidan kyllä levähtää ja juoda kupillisen kahvia ... ja illalla lämmittää naistensaunan ... :)

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Kaija Koo - Kaunis rietas onnellinen

LOMALOMALOMALOMA!!














No ny se loma vihdoin alkoi!!!
En ole kyllä ennättänyt virallisen loma aikana työntää jalkojani mereen, kun noi ilmat nyt vihdoinkin viileni. Neljään viikkoon ei ole meinaan sadellut joten vettä ja hieman viileämpää ilmaa on odotettukin ihan innolla. Kunhan vaan ei sada koko kuukautta!

Neljä seuraavaa viikkoa aion olla vaan ja yrittää rentoutua ja kerätä energiaa talteen rankkaa syksyä varten. Matkoille ei päästä, koska rahat on loppu, mutta ehkä jotain pieniä päiväreissuja tehdään. Ja ainahan tänne päin on tulijoita :) Saksansukulaiset varmaankin pistäytyvät elokuun aikana ohiajaessaan.
Isäkin ilmoitti tulevansa useamman vuoden taon jälkeen reiluksi viikoksi. En kyllä tiedä miten saamme hänen ajan kulumaan ... ainakaan ennen ei ollut mikään rantaihminen ja jos helteet taas kohoavat hillittömiksi ei sielläkään voi koko päivää olla. Mies ehdotti, että ukkihan voi maalata meidän ikkunat mutta alkanut parkinson ei varmaan anna käsille rauhaa. Mutta ehkä puiden pilkkominen vielä onnistuu ... tai sitten saa olla päällepäspärinä komentelemassa miestä .... ja mä lähden rantsuun;))

Samalla kun haemme ukin tuolta naapurimaan lentokentältä, otamme kyytiin suomalaisen ystäväni joka vihdoinkin pääsee meille käymään. Sattumoisin hän ilmoitti tulevansa juuri samana päivänä kuin ukki, mutta kyllä meille aina mukavia ihmisiä mahtuu. Ja onhan meillä tuo vierasmaja joka sattuu olemaan juuri sopivasti vapaa. Ihana tavata ystävä johon olen tutustunut netin kautta enkä ole vielä ikinä nähnyt "livenä". Samaan aikaan ihanaa ja jännittävää ... onko tuo ihminen juuri sellainen kuin olen ajatellut hänen olevan kaikkien niiden monien keskustelujen kautta... Elämä on heitellyt meitä molempia paljon, häntä vielä enemmän ... olemme olleet toisillemme jonkinlainen olkapää johon nojata ja antaa kyynelten valua kun on siltä tuntunut.
Mutta nyt ei ole kyynelten aika vaan toivottavasti ennätetään viettää hyviä virkistäviä hetkiä yhdessä :)

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Home alone

.... tälläistä hetkeä ei ole ollut pitkiin aikoihin!
Meillä on nykyään aina joku kotona enkä ole koskaan yksin.
Kun esikoinen palasi kotiin, aina on joku hänen kaveri täällä tai sitten hän on kotosalla mikä on melko outoa ... siis se, että hän viettää aikaa kotosalla.
Miehellä ei ole töitä joten hänkin on aina kotona ... paitsi silloin kun minä olen töissä.
Jotenkin aloin jo hiljalleen tottua siihen, että vietin iltoja yksin ja aloin jopa nauttia niistä. Tai jos ei huvittanut olla kotona, menin tuonne kylille katsomaan näkyykö siellä tuttuja.
Mutta nykyään joku päivystää kotona eikä ole enää sitä "omaan hetkeä" ... telkkarista tai netistä kuuluu koko ajan musaa, likat ja heidän kaverinsa höyläävät edestakaisin ... olen sanonutkin, että välillä on olo kuin asuisin asemalla!! Kissat ja koira juoksevat ympäriinsä ja joka päivä pihalla & talon seinustalla hyppiin raksamiehiä!!

Nyt nautin tästä hetkestä ... ja roikun netissä ;))

Juuri tuosta "asemaolosta" johtuen en ole saanut aikaiseksi kirjoitella mitään. Eihän täällä pysty keskittymään edes omiin ajatuksiin. Ja sitten kun pystyisi (keskellä yötä) nukun kuin tukki!!
Nämä hillittömät helteet ovat vieneet mehut tästä naisesta. En kyllä toisaalta valita, mutta olisi helpompaa jos voisin olla jo lomalla. Nautin lämpimästä ilmasta ... siitä ettei tarvitse montaa kerrosta vaatteita, aurinko paistaa ja voi kerätä aurinkoenergiaa talvea varten.
Mutta kun pitää olla töissä ... SE on tuskaa!! Ja ne aikaiset herätykset aamulla! Olisi niin ihanaa heräillä omaan tahtiin, tehdä aamuhommat ihan rauhassa ja suunnata vaikka rannalle. Mutta viikko pitää vielä pinnistää töissa ja sitten .... sitten se LOMA alkaa!


Kiitos muuten peukuttamisesta nuorimmaisen puolesta :)
Hän sain sen enkun läpi muutamien lisätuntien ansiosta. Lisätuntien antaja sanoi, että kyllä tuo tyttö osaa ja tietää, taisi vaan laiskuu iskeä kevään aikana. Nyt nuorimmainen on siis saanut nauttia lomastaa jo muutaman päivän. Nautiskeluun tulee kyllä taas tauko, koska joutuu hoitamamaan hotellilla työharjoittelun pois alta. Mutta sielläkin on sovittu ettei tarvitse olla kuukautta vaan pari viikkoa.

Mitäs muuta tässä on tapahtunut viime aikoina ......
Niin ... esikoinen tempaisi ja laitatti piersingin kieleensä!! Sain erääseen "reijitysliikkeeseen" arpajaisvoiton ja sai valita mikä paikka kehossa reijitetään. No tuo kieli oli sitten kuulemma se MUST! Sanoin kyllä oman mielipiteeni, mutta eihän mun mielipiteitä oteta sen kummemmin ja kun vielä asiantuntijat sanoivat kielen olevan parempi paikka kuin esim. huulet niin hommat tuli tehtyä. Pari päivää neiti oli sitten aivan nestelinjalla enkä muista milloin olisi NOIN monta kertaa pessyt hampaitaan tai muuten purskutellut salviateellä.
Nyt olen jo melkein unohtanut esikoisen reijitetyn kielen ... mutta paikallinen isoäiti ei ole!! Lapsi päätyy kuulemma tuota menoa paholaisen luo .... huh huh!

Ja oli meillä suomalaisia vuokralaisiakin. Kaverin kautta löysivät meille ja olivat oikein tyytyväisiä.
Samaan aikaan tässä aivan lähellä (vastapäisellä kukkulalla) vietti lomaansa mun ihana kaveri nuoruudesta! Tuli perheensä ja toisen ystäväperheen kanssa lomailemaan ja onnistuttiin tapaamaan parikin kertaa ja viettämään täällä meidän kukkulalla yksi mukava ilta. Toivat tullessaan tuulahduksen entisestä kotikaupungista. Miten ihana olikaan nähdä parin vuoden tauon jälkeen .... Nyt tuli se haikea hetki jolloin toisin voivani pakata matkalaukun ja matkata sinne kaikkien kavereiden luo....
Mutta ei tänä kesänä... :/


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Laventelipensaiden vieraat





















Laventelit ovat täydessä kukassa ja odottelen näiden ihanien perhosten paluuta laventelipensaisiin.
Mies kyseli milloin aion leikata pensaat, mutta antaa nyt perhosten nauttia kukista ja tuoksuista ihan rauhassa edes jonkin hetken. Mulle kelpaa kuivattuina hieman hailakkaammankin väriset kukat ... eihän niitä kukaan pussukoista nää.

Hillittömät helteet ovat jatkuneet jo pari viikkoa. En valita, en! Vaan nautin, kun saa kulkea kevyissä vaatteissa eikä tarvitse vetää neljää vaatekerrosta päälle. Kesällä pitää olla kuumaa ja aurinkoista.

Olen käynyt viikonloppuisin aamupäivällä rannalla. Parin tunnin rantakeikka on ainakin tähän asti riittänyt. Aivan ihana uiskennella ja katsella horisonttiin, nauttia hetkestä. Totesin juuri tänään kaverille, että rannalla onnistun unohtamaan kaikki murheet ja harmit ... siellä aika pysähtyy.
Yksi huono puoli näissä helteissä on vain se, että töissä on mieletön hiki! Yritän aamulla avata kaikki luukut ja ikkunat, että saisin edes hetkeksi tuuletettua tramontana tuulen ansiosta, mutta sekin hetki kestää vain lyhyen ajan. Puolelta päivän tuntuu, että ilma loppuu! Saamme kuulemma kyllä ilmastointilaitteen (se sellainen viilentäjä), mutta ehkä helteet enättävät loppue ennen sen tuloa.

Huomenna ja tiistaina pitäkööt kaikki kynnelle kykenevät peukkunsa pystyssä ja lähettäkööt nuorimmaiselle kaikki mahdolliset positiiviset ajatukset! Hänellä on meinaan enkun tentti. Maanantaina kirjallinen ja tiistaina suullinen. Jos saa läpi, niin voi aloittaa kesäloman :) On kyllä vielä työharjoittelu hotellilla edessä, mutta sehän ei ole ongelma. Harmi vaan, että hän joutui nyt vielä tohon tenttiin eikä saanut heti enkkua läpi. Ei ollenkaa ajateltu, että tuo kieli olisi ongelma ... enemmänkin olisin ajatellut italian tai saksan keili olisi tuotanut vaikeuksia. Mutta ehkä enkun proffa vaatii tietoja toisella tavalla kuin muut proffat. Niinhän se usein on.
Toivon todella, että tytär saa nuo tentit läpi ja voi siirtyä iloisin mielin seuraavalle luokalle. Syksystä on muutenkin tulossa koetteleva meille kaikille ...