sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Kynä ja paperi
Eräässä paikallisessa lehdessä oli juttu siitä etteivät ihmiset enään kirjoita käsin mitään muuta kuin muistilappuja ym. Ja näin se tuppaa ainakin olemaan itselläni.
Hyvä, että kotoa löytyy enää edes paperia joka kelpaisi kirjoittamiseen saati sitten oikeaa kirjepaperia.
Milloin viimeksi kirjoitit oikean kirjeen käsin jollekin etkä vain sähköpostia?
Tietokoneen käyttöstä on tullut niin normaalia, ettei tule edes mieleen ottaa kynä ja paperia esille ja raapustaa käsin kirje. Muistan, kun muutin tänne parikymmentä vuotta sitten kirjoitin monisivuisia kirjeitä ystäville ja sukulaisille. Joskus kirjoitin monta arkkia heti ja laitoin postiin, joskus taas kirjoitin useamman päivän aikana hieman ja laitoin sitten kaikki raapustelut kerralla postiin. Kirjeen kulku kesti kyllä useamman päivän, mutta kirjekuoren kolahtaminen postilaattikkoon ilahdutti varmasti saajaan ehkä jopa enemmän kuin nykyään sähköpostiaikaan.
Nyt on niin helppo naputella kuulumiset tietokoneella ja viesti on perillä hetkessä eikä enää tarvitse odottaa vastausta useampaa päivää ... ellei vastaanottaja jostain muusta syystä viivyttele vastauksen lähettämistä ;)
Pääkaupungissa ollessani eräänä aamuna sain inspiraation tarttua kynään ja paperiin ja kirjoittaa sen hetken tunnelmia. Tuntui ettei käsialasta meinaa saada selvää ja huomasin miten oma käsiala on tosiaankin huonontunut harjoituksen puutteesta. Ennen olin tyytyväinen omaan käsialaani, koulun kaunokirjoitustunnit olivat lempparitunteja ja muistan ihailleeni äitini kaunista allekirjoitusta ja käsialaa. Nyt jo muutaman arkin kirjoittamisen jälkeen käsi alkaa väsyä ja kynä tuntuu liian painavalta sormien välissä. Ja ne harakanvarpaat!!!
Onneksi sentään kirjoitan joka aamu kotiin jääville muistilaput siitä mitä joutuvat tekemään ennen kuin tulen kotiin. Saajien mielestä nekin ovat aivan liian pitkiä ja joskus jopa väittävät etteivät saaneet selvää kirjaimistani! Niiden väitteiden jälkeen olen kyllä opettanut heidät lukemaan käsialaani ... eivät voi enää väittää etteivät osaa tulkita onko kyseessä u-kirjain vai n-kirjain;)
Joku viisaampi väitti, että käsin kirjoittaessa tekstiin tarttuu enemmän tunnelmaa ja saa jotenkin paremmin esitettyä omia tuntoja ... Onko tosiaan niin? Tietenkin käsinkirjoitettua tekstiä lukiessa jo pelkkä käsiala saattaa kertoa kirjoittajasta ja tunnelmasta jossa hän tekstin kirjoitti.
Pitäisikö alkaa pitää paperi ja kynää lähietäisyydellä ja kirjoittaa heti kaikki mieleen tulevat ajatukset käsin paperille ... Ehkä osaisin tulkita ajatukseni sillä tavalla paremmin ....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Käsinkirjoitettu on ehdottomasti paljon henkilökohtaisempi kuin koneella näpytetty. Ja nykyään sitä tosiaan osaa arvostaa myös sen takia, että käsin kirjoittaminen on paljon aikaavievämpää ja rankempaa ...
VastaaPoistaMä kirjoitan mummulleni käsin kirjeitä ja kortteja muutaman kerran vuodessa - hän aina ilahtuu, kun postin mukana tulee jotain muutakin kuin vain mainoksia ja Hesari. Töissä kirjoitan myös muistiinpanot esim. kokouksissa käsin vihkoon, enkä koneelle. Mutta ei tosiaan enää jaksaisi kirjoittaa arkkikaupalla esseitä, kuin kouluaikana!
Onhan se miellyttävämpää saada käsinkirjoitettu kirje kuin koneella kirjoitettu,vaikka siellä niitä käsikirjoitusfontteja onkin. Mulla on tosin käsiala muuttunut vuosien varrella ihan kamalaksi ja käsikin kipeytyy helposti,kun ei ole tottunut käsin kirjoittamaan .
VastaaPoistaIhan kuten Yaelian sanoi, minunkin kasialani on muuttunut kamalaksi ja kasi kipeytyy kirjottaessa. Aloin juuri opiskelemaan iltaisin kerran viikossa, ja taululta muutamankin lauseen kopsaaminen vihkoon oli aika vaikeaa!
VastaaPoistaMua just harmittaa toi kun käsiala on huonontunut niin kauheesti. Pitäis vaan alkaa kirjoittaa ihan tarkotuksella vaikka vaan kortteja :)
VastaaPoista