Juustokakkuilua

Piti tehdä juustokakkua (vai olisko suomeks piirakkaa) kun oli niin julmetusti tuorejuustoa jääkaapissa.

En ehkä olisi sitä muuten tänään tehnyt, mutta kun nuorimmaisen poikakaveri lupautui leikkaamaan osan nurmikosta mun puolesta. Oikein kiva nuori mies:) Vihjailin ja kyselin, että tykkääkö juustokakusta (tiedän, että tykkää vaikka mistä ruasta, pitkä koripalloilijapoika kun on) ... sanoi pitävänsä johon minä totesin etten taida kuitenkaan ennättää tehdä tänään, kun tuo nurmikkokin pitäisi ajaa ennen pääkaupunkiin menoa.

Reipas nuorimies joka ei työntekoa pelkää lupautui tekemään homman ja sai palkaksi juustokakkua:) Ei vaan malttanut odottaa leivonnaisen jäähtymistä ja poltti kielensä! Saa sitten huomenna syödä loput.

Muuten päivä on mennyt rauhallisesti. Viime yönä tuli vaan vähän nukuttua, koska esikoinen juoksi ylä-ja alakerran vessojen väliä oksennellen. Jostain oli saanut yrjötaudin ja se pitä meitä hereillä melkein koko yön. Juuri kun nukahdin, kuulin tyttären vessakäynnit ja tietenkin menin keittämään teetä ja samalla päästämään koiran pihalle ja taas yläkertaan .... Sitä samaa rataa parin tunnin välein.

Tämän päivän tytär on kulkenut ympäriinsä haamun lailla ... jollei sitten ole maannut sängyn pohjalla puoliunessa.

Nyt kun olen tavallaan yksin ( siis ilman "perheen pomoa") suurimman osan ajasta, niin on enemmän aikaa roikkua netissä. Hyvä puoli tuossa on se, että tänne tulee raapustettua edes jotain.

Kirjahyllyssä olisi vaikka kuinka monta kirjaa odottamassa lukijaansa, mutta keskittymiskyky ei riitä kirjan lukemiseen ... ei sitten suomeksi eikä kroatiaksi!

Olen saanut nyt kuitenkin tehtyä niitä rästiin jääneitä hommia ja ennätin vielä istuskella aamupäivällä kahvilan terassilla naapureiden kanssa. Ja aurinkokin ilmestyi siniselle taivaalle tummien pilvien väistyttyä sen tieltä.

Kesän loppu

(kuva internet: RTL.hr)

Tuntui kuin kesä olisi loppuna aivan yhtäkkiä.

Sitä vähän pelkäsinkin niin pitkän kuivan kauden jälkeen .... sade tulee ja pyyhkii kaikki kesän merkit pois.

Eilen sade tuli vauhdilla, kaatamalla, vieden mennessään kaiken mikä eteen sattui. Aiheutti tulvia ja kaaosta liikenteessä.

Olin töissä vain pari tuntia ja kotiin mennessä pysähdyin kahville kahvilaan ...ja jäin sinne sateen saartamaksi melkein tunniksi. Tietenki ilman sateenvarjoa ja kevyissä kesävaatteissa.

Heti kun sade hieman rauhoittui, juoksin kauppaan ja lähdin kotiin päin. Ja tietenkin juuri sillä hetkellä ilmojen jumala päätti antaa jyristä ja heitti esterin vesisaavin alas meidän niskaan. Ilman sateenvarjoa, niissä kesähempeissä olin kuin uitettu koira! Jalassa olevat lipokkaat alkoivat livota märkien jalkapohjien alla, ei auttanut muu kuin riisua ne ja jatkaa matkaa paljain jaloin!

Kyllä tytöillä oli hauskaa kun näkivät äitinsä ulko-ovella likonärkänä, paljain jaloin ... kuin joku raukkarukka. Onneksi eivät älynneet ottaa kuvaa ;)

Sade on jatkunut tälle päivälle. Sataa jatkuvan tasaisesti, juuri niin kuin syksyllä täällä sataa. Luonto on jo valmiiksi ruskean sävyinen, olo on niin syksyinen. Pitkähihaista saa vetää päälle ainakin ulos mennessä ja sukat lämmittävät mukavasti viileitä jalkoja.

Inhoan tätä aikaa! Seisoin vaatekaapin edessä aamulla enkä tiennyt mitä laittaa päälle.

Kolmeen kuukauteen en ole pukenut farkkuja jalkaan enkä sukkia ja ne muutamat housut joita olen pitänyt ovat olleet melkein kuin näkymättömiä. Inhoan laittaa hellekesän jälkeen ensimmäisen kerran pitkiähousuja jalkaan, mutta pakkohan se oli. Lainasin nuorimmaiselta uusia vanhan roosan värisiä "lenkkareita" tietenkin ilman sukkia ja kotiin tullessa kantapää oli rakkulalla. Eihän jalkani ole nähneet koko kesänä muuta kuin läpykkäitä tai sandaaleja.

Mutta kai tähän syksyn alkuun on pakko sopeutua.

Rannalla istuessa mietin ja laskin kuinka monta kuukautta pitää taas odottaa, että voin nauttia auringon lämmöstä ja riisua liiat vaatteet pois. Onhan niitä aurinkoisia talviapäiviäkin tiedossa, mutta silloin pitää kuitenkin pukea päälle muutaman kerros vaatteita ja huivi visusti kaulaan.

Ja onhan niissä syksyn viileissä illoissa se oma tunnelma ... kynttilät palaa, kastanjoita paahdetaan ja uunissa palaa tuli ... kunhan vaan ei sada kaatamalla ja ukkosta niin, että sähköpt menevät poikki eikä internet toimi;)

Pitää vaan sitten niinä harmaina syysiltoina muistella tätä ihanaa kesää.

Ihania ja mukavia hetkiä joita sain viettää ihanien ystävien kanssa. Niitä mukavia uusia tuttavuuksia ja rakkaiden vanhojen ystävien vierailuja ... Rantaretkiä, yhteisiä illanistujaisia, naureskeluja, rupatteluja kahvikupin ääressä, .... musiikki-iltoja, jamihetkiä ....

Toivottavasti tekin muistelette niitä hetkiä, te jotka onnistuitte tekemään tästä kesästä niin mukavan;)

Ensi kesänä sitten uudestaan, eihän siihen ole niin pitkä aika! Ja te jotka ette ennättäneet meille asti ... korjataan asia ensikesänä joko täällä tai siellä :)

Anna aaltojen viedä ja auringon paistaa!

Kävin tänään yksin rannalla. En saanut seuraa esikoisesta eikä mieskään innostunut asiasta. Esikoisella oli muita suunnitelmia ja mies valitti kuumuutta. Ei mua kyllä edes häirinnyt ettei kukaan lähtenyt mukaan, joskus on parempi mennä yksin ja tehdä niin kuin itse haluaa.

Nykyään todellakin nautin siitä, että saan mennä yksin... menen kahville juuri silloin kun haluan, hyppää mereen kun siltä tuntuu ja saan valita itse rantapaikan.

Tänään sain nauttia mielettömistä aalloista! Ennen rannalle pääsyä epäilin, että mitäköhän uinnista tulee, mutta ehkä olen tottunut jo näihin meidän aaltoihin kun ei ollut yhtää vaikeuksia antaa aaltojen viedä mukanaan. Vaikeinta oli mennä mereen ja tulla sieltä pois ilman mustelmia. Mutta en nyt taida olla vielä niin kankea ettei sekään onnistu;)

Oli hauska seurata turistien toimia ja ilmeitä aaltojen iskiessä rantaan. Jotkut olivat aamulla laittaneet pyyhkeensä alatasolle, mutta sieltä saivat vauhdilla kyytiä ja juoksivat tarpeeksi kauas kuivalle maalle.

Lapset nauttivat valtavista aalloista, nauroivat ja kiljuivat ja antoivat aaltojen kastella ja roiskia olan takaa.

Hillitön helle ei tuntunut tänään niin mielettömältä tuulen ansiosta. Siirryin kuitenkin välillä kahvilaan varjoon, lueskelin lehtiä ja seurailin ihmisiä. Loman viimeisistä viikoista pitää nauttia rennosti ... varsinkin nyt kun vieraat ovat lähteneet;)

Huomenna taas aamusta rantaan ... ehkä samalle rannalle, ehkä yksin ... tai sitten jonkun seurassa;)