keskiviikko 2. heinäkuuta 2014




























Rakas mieheni lähti viimeiselle matkalle 22.6.2014.
Nyt hänen on parempi olla ja musisoi kavereiden kanssa pilvien päällä samalla meitä vahtien.

Nuku hyvin rakas :(

Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa..
Vain muista, että meillä oli.. hetkemme

13 kommenttia:

  1. Osaottoni tätäkin kautta. Jaksamista, hetki ja päivä kerrallaan. <3

    VastaaPoista
  2. Kauniit muistot eivät koskaan kuole eivätkä milloinkaan jätä yksin.
    Valoa päiviisi!

    VastaaPoista
  3. Voimia teille. Olen seurannut blogiasi jo kauan ja elänyt hengessä mukana niin iloissa kuin suruissasi.
    T:Sole

    VastaaPoista
  4. <3 <3 <3
    Usko, Toivo, Rakkaus.
    Mutta suurin niistä on rakkaus.
    <3 <3

    VastaaPoista
  5. Paljon, paljon voimia sinulle.
    Eeva

    VastaaPoista
  6. Paljon voimia sekä sinulle että tytöille!! <3

    VastaaPoista
  7. Paljon voimia teille kaikille siellä!

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Anna,vasta tänään tajusin tämän suuren menetyksesi;Suomessa ollessa en oikein päässyt tietokoneelle blogeja seuraamaan. Paljon voimia ja halauksia sinulle ja tytöillesi !

    VastaaPoista
  10. Kiitos teille kaikille lämpimistä osanotoista ja mukanaolosta <3

    VastaaPoista
  11. Minäkin vasta nyt luin suuresta surustasi ja menetyksestä. Miehelläsi on varmasti nyt hyvä olla. Ei enää kipuja eikä raskaita hoitoja. Lämin halaus sinulle ja tytöille.

    VastaaPoista