Olen taas tänä kesänä tutustunut ohimennen aivan ihaniin ihmisiin.
Sellaisiin joiden kanssa on saatu heti aikaa mukava ja rennot keskusteluhetket.
Yksi tälläinen uusi tuttavuus on eräs meditaation ja joogan opettaja.
Eräänä kauniina heinäkuun päivänä istahdettiin samaan pöytään kahvilassa ja tuntui kuin olisimme olleet entisiä tuttuja, niin rennosti juteltiin elämästä ja sairasteluista ja kaikesta vähän enemmän turhanpäiväisestä.
Pidemmän aikaa itseäni on kiinnostanut meditaatio ja etenkin jooga. Varmaan sen takia, koska keho haluaisi liikkua enemmän ja olen huomannut ettei erittäin kova treenaaminen tai mieletön hikijumppa enää sovi.
Joogan ansiosta keho vetreytyisi ja muutenkin rauhoittuisi.
Miehen mielestä olen kyllä jo aivan tarpeeksi rauhallinen, en kuulemma enää välitä niin mielettömästi romahtaako maailma heti vai huomenna enkä stressaile miltä huusholli näyttää ;)
En kuitenkaan kehdannut ottaa omien joogaopintojen aloittamista puheeksi siinä kahvitellessa, jotenkin tunsin itseni vielä niin vihreäksi niissä asioissa. Taidan tehdä ensin pientä taustatutkimusta ja sitten ottaa yhteyttä guruun.
Kuulostaapa kivalta! Minäkin haluaisin opetella kunnolla joogaamaan jollain tunnilla tai opettajan kanssa. En vain ole löytänyt sopivaa...tms. Ei 40:nä rankat hikijumpat enää niin paljoa kiinnosta.
VastaaPoista