sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Sunnuntaiaamu



Sunnuntaiaamu,
tästä päivästä tulee vihdoinkin aivan ihana kevätpäivä... lämmin, selkeä, tuuleton ja toivottavasti ilman yllättäviä sateita.
Eilen jo enteili kevään tuloa, mutta keskellä päivää juuri kun pääsin pihalle istuttamaan muutamaan keväistä orvokkia vettä alkoi tulla taivaan täydeltä. 
Toivottavasti nyt pääsemme nauttimaan keväästä ja talvitakit ja villahuivit saadaan viedä vintin perille odottamaan ensi syksyä.

Päivät menee mielettömällä vauhdilla ohi. Maanantaisin kyllä tuntuu ettei se perjantai koskaan tule, mutta kun se ekan työpäivän saa ohi niin tuntuu jo helpommalta.
Nämä viime viikot ovat kuluneet pääasiassa työn ja kodin välillä sateenvarjoa pidellen, mutta kaikkea muutakin on mahtunut mukaan...
Mies aloitti kemoterapian, nuorimmainen pisti kahden vuoden seurustelun poikki, esikoisen tuloksia ei vieläkään ole tullut lääkärille, eilen vietin synttäreitä melko hiljaisissa merkeissä ....

Mies todellakin aloitti sen kemoterapian tällä viikolla. Ja maanantai ensimmäinen päivä oli tosi raju!
Viime kerralla hän ei reagoinut noi pahasti, mutta nyt kyllä todella säälitti katsoa vierestä eikä siinä paljon voi auttaa. Verikokeissa pitää juosta harva se päivä ja taas huomenna katsotaan miten terapiaa jatketaan. 
Jos meinaavat tehdä niin kuin suunnittelivat, hoidot tulevat jatkumaan pitkälle kesään.

Siihen samaan syssyyn hän sai vielä mahtavat kevätflunssan ja on maannut melkein koko ajan pari päivää sängyn pohjalla.
Sen takia eiliset synttäritkin vietettiin melko rauhallisesti. Tai ei pelkästään siitä syystä ... appivanhemmat tapansa mukaan unohtivat taas synttärini (ihan samanhan se milloin mulla on synttärit, mut varo vaan jos unohdat kälyn tai jonkun muun vuosipäivät!) ja käly miehensä kanssa olivat muualla käymässä. 
Mutta ei heistä oikeastaan kenestäkään ole kunnolla juhlijoiksi, parempi viettää sitten juhlia ihan omalla tavalla ja porukalla. 
Likat tekivät eilen ruoan ja kakusta tuli herkullinen ja raikas. Kakkua koristi numero 4 .... ehkä ajattelivat, että voin itse lisätä mieleiseni luvun nelosen perään tai sitten meillä ei vaan ollut lisää kakkukynttilöitä :)
Ihana lapsuuden kaveri soitti Suomesta ja serkku Tanskasta, esikoisen kaveri osti mielihajuveteni ja muutama ylläri on vielä tulossa postin kautta.
Joskus tuntuu todellakin niin, että ne ihmiset jotka ovat kauempana ja joiden kanssa ei ole tekemisissä kovinkaan paljon osaavat yllättää ja auttaa enemmän kuin ihmiset joilta sitä odottaisit ja jotka ovat vierelläsi joka päivä...

Aurinko on nyt jo varmasti siirtynyt lämmittämään kahvilan terassia. Siirryn sinne lukemaan päivän lehtiä ja nauttimaan rauhallisesta sunnuntain aamupäivästä.



2 kommenttia:

  1. Tsemppiä' miehellesi ja sinullekin,ja voimia.Ja synttärionnittelut!

    VastaaPoista